angle-left Kirjastomme tarina

Kirjastomme tarina

Luther-opiston ja Seurakuntaopiston kirjaston historia

Seurakuntaopiston kirjastolla on pitkä historia.

Luther-opiston kirjastokokoelma on muodostunut professori ja arkkiatri Otto Hjeltin, professori E. N. Setälän ja Pyhäkouluyhdistyksen kirjakokoelmista. ”13.10.1936 Lepolan tilan kaupan yhteydessä Pyhäkouluyhdistyksen omistukseen siirtynyt yli 70 hehtaaria maata Tuusulanjärven molemmilla rannoilla lisäksi E. N. Setälän 50 hyllymetrin kirjakokoelma.”

Ensimmäinen maininta Luther-opiston kirjastosta löytyy Luther-opiston vuosikirjasta vuodelta 1937

”Lisäksi on (pää)rakennuksen yhteydessä prof. Setälän rakennuttama kaksikerroksinen tulenkestävä Suomen suvun tutkimuslaitos. Sen alakerrassa on erinomainen kirjastosuoja, johon sijoitetaan pyhäkouluyhdistyksen kirjavarasto sekä seurakuntatekijäin kirjasto. Tähän kirjastoon kootaan kaikki seurakuntatyötä kosketteleva kirjallisuus ja kurssilaiset opastetaan kirjastoa käyttämään. Kirjastorakennuksen yläkertaan sijoitetaan pyhäkouluyhdistyksen ja sen lehtien toimistot.”

 

 

16 tammikuuta 1943 Lepolan päärakennuksessa tapahtunut tulipalo, näin dramaattisesti tapahtuma kuvataan Luther-opiston vuosikirjassa 1939-1944:

” Seuraavassa tammikuussa piti opistorakennukset tulla jälleen muuhun käyttöön ja sitä varten kylmillä ollutta keskuslämmityksellä varustettua päärakennusta ruvettiin lämmittämään. Mutta vanhassa putkistossa oli joku kohta päässyt jäätymään.  Viranomaisten kutsumana saapui ammattimies koneellisella sähkölämmittäjällä sulattamaan tätä, mutta valvonnasta huolimatta pääsi kipinä putkitäyteisiin. Tämä tapahtui aamupäivällä 16.1.1943. Kello ½ 12 päivällä huomattiin ensi kerran savua tulevan huoneisiin ja heti hälytettiin palokunnat apuun. Paikalle saapuikin useita palokuntia mm. osa Helsingin vakinaisesta ja oli niillä kaikki tarvittavat välineet mukanaan, mm. 5 moottoriruiskua…Kun sammutustyötä oli tehty yhtämittaa 14 tuntia, riistäytyi tuli ilmiliekkiin, niellen ensin rakennuksen torniosan ja sieltä leviten vastustamattomasti koko rakennuksen puuosaan. Kirjastorakennus, joka oli kivestä rakennettu, säilyi kaikkine irtaimistoineen, mm. siellä oleva kirjasto pelastui… Sen tähden oli onnettomuus opistolle erittäin raskas isku ja aluksi näytti siltä, että se suorastaan keskeyttäisi opiston toiminnan pitkäksi aikaa.”

 

 

 

Tulipalossa säilyneen kirjastosiiven jatkoksi oli sitten rakennettu lisärakennus, josta tuli asuntola.

Kirjasto muuttanut uuteen päärakennuksen (A) toiselle kerrokselle vuonna 1949 ja siellä oli pysynyt vuoteen 1960 saakka.

1960-69 Seurakuntaopiston kirjasto oli Veturissa. Sitä ennen rakennus oli johtajan asunto, viimeisenä asukkaanaan johtaja Aarne Siirala perheineen.

Vuonna 1969 kirjastolle rakennettiin oma rakennus:

”Vuonna 1969 Mikkelinpäivänä (5.10.) Seurakuntaopiston Säätiön hallituksen puheenjohtaja Arvo Haapanen luovutti uuden kirjaston rakennuksen opiston käyttöön. Juhlapuheessa rehtori Simo Palosuo puhui mm. suotuisan opiskeluympäristön luonteesta ja merkityksestä.”

 

 

V. 1974 kirjaston kokoelman määrä oli 12 005 nidettä, samana vuonna Luther-opisto sai kielistudion kirjastoonsa.

1996-2015 kirjasto toimi tiiviissä yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa.

Vuonna 2014 kirjastorakennuksen remontin vuoksi kirjaston suurin osa kokoelmasta n. 30 000 nidettä oli viety säilytettäväksi muuttofirman varastoon (n. 1000 laatikkoa) ja osa jäi lainattavaksi E-rakennukseen väliaikaisiin tiloihin. Joulukuussa 2015 kirjasto oli palannut peruskorjattuun ja parannettuun kotiinsa H-rakennukseen.

 

E-rakennuksessa evakossa

 

Muutossa pakattiin noin 1000 kirjalaatikkoa.

 

Tänä päivänä Seurakuntaopiston kirjasto on kaikille avoin oppilaitoskirjasto, jolla on itsepalvelutoimipaikat Lapuan ja Jaakkiman kampuksilla. Kirjastokokoelman saatavuustiedot löytyvät KRISTA-verkkokirjastosta.

Nyt Seurakuntaopiston kirjaston kokoelmassa reilut 27 000 nidettä ja aikakauslehtiä noin 40 nimekettä.

Kirjavarastossa säilytetään edelleen vanhaa E.N. Setälän kirjakokoelmasta jäljelle jäänneitä teoksia ja myös eri aikoina merkkihenkilöiltä saatuja exlibriksillä varustettuja lahjoituskirjoja (Urho Kekkonen, Apajalahti, Alhonsaari…). Erikieliset virsikirjat ja Raamatut ovat valtaosa antiikkikokoelmasta, vanhin teos on saksankielinen Raamattu vuodelta 1746. Antiikkikokoelman teokset tuodaan pyynnöstä lukusaliin, niitä ei anneta kotilainaan.

Kirjaston aulassa ja lainaussalissa järjestetään säännöllisesti kirja-, valokuva- sekä taidenäyttelyitä.

 

Haku

Kielivalinta

fi-fi sv-se en-gb